Säännöt

1 § Puolueen nimi

Puolueen nimi on Punavihreä Yhteistyö ry. Punavihreästä Yhteistyöstä käytetään näissä

säännöissä nimitystä puolue.

2 § Kotipaikka

Puolueen kotipaikka on Helsinki, toiminta-alueena koko maa. Puolueen kieliä ovat suomi ja

ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi.

3 § Puolueen tarkoitus

Puolueen tavoitteena on tasa-arvoinen, syrjimätön ja demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta.

Puolueen tehtävänä on vaikuttaa valtiollisiin asioihin puolueen periaateohjelman mukaisesti.

4 § Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tekee aloitteita

ja kannanottoja, järjestää tapahtumia ja kampanjoita, kouluttaa ja tuottaa uutta tietoa sekä

osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin, kunnallisiin ja

muihin vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi omistaa kiinteistöjä, kirjapainoja, kokoustiloja, osakkeita,

obligaatioita ja muita arvopapereita, harjoittaa asianomaisella luvalla radio- ja TV-toimintaa

sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemusliikettä, teatteri-, kirjakauppa-, elokuva-, bingo- ja

kioskitoimintaa ja toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä. Puolue voi vastaanottaa

lahjoituksia ja testamentteja sekä perustaa ja hallita säätiöitä.

5 § Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, puoluesihteerillä ja

taloudenhoitajalla, kullakin yksin.

Puolueen nimen voi kirjoittaa yksin myös henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama

henkilökohtainen oikeus.

6 § Puolueen tilikausi ja tilin- tai toiminnantarkastus

Tilikausi on kalenterivuosi. Tilin- tai toiminnantarkastajan on vuosittain tarkastettava puolueen

tilit ja taloudenhoito päättyneeltä kalenterivuodelta ja annettava niistä lausunto

puoluekokoukselle. Tilin- tai toiminnantarkastuskertomus on jätettävä puoluehallitukselle heti

tilin- tai toiminnantarkastuksen päätyttyä.

7 § Järjestörakenne

Puolue koostuu keskusorganisaatiosta ja henkilöjäsenistä. Henkilöjäsenet järjestäytyvät

temaattisiin ja alueellisiin toimintaryhmiin. Lisäksi puolueeseen voi kuulua valtakunnallisia

henkilöjäsenyhdistyksiä, kuten nais- tai nuorisojärjestöjä. Puolueessa harjoitetaanSivu: 2/6

deliberatiivisia ja konsensukseen pyrkiviä toimintamalleja, jotka mahdollistavat

henkilöjäsenten jatkuvan osallistumisen päätöksentekoon.

8 § Puolueen jäsenyys

Puolueeseen voi kuulua jäseninä rekisteröityjä yhdistyksiä, suoria henkilöjäseniä ja

kannatusjäseniä. Puolueen jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluehallitus.

Jäsenyhdistykset

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys,

joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.

Henkilöjäsenet

Puolueen ja sen jäsenyhdistysten varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15

vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja sellainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka

Suomessa, ja joka hyväksyy puolueen periaateohjelman ja säännöt. Säännöillä viitataan

paitsi tähän dokumenttiin, myös puolueen sisäistä toimintaa ohjaamaan laadittuihin ohjeisiin,

kuten turvallisemman tilan sääntöihin. Sama henkilö voi olla halutessaan useamman

jäsenyhdistyksen jäsen.

Kannatusjäsenet

Puolueen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö tai yhdistys.

Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

9 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen

puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Puoluehallitus voi erottaa jäsenen puolueesta jos jäsen jättää erääntyneen jäsenmaksunsa

maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on puolueeseen

liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti

vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä mainittuja

jäsenyyden ehtoja.

Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa puolueen

maineelle tai uskottavuudelle. Erottamisesta päättää puoluehallitus.

Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen ja jäsenyhdistykseen.

10 § Jäsenmaksut ja muut maksut

Jäsenmaksu peritään puolueen ja sen jäsenyhdistysten henkilöjäseniltä. Jäsenmaksu

sisältää jäsenmaksun puolueelle ja jäsenyhdistyksille. Kullekin järjestölle tulevasta osuudesta

päätetään jäsenmaksun suuruudesta päätettäessä.

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen tai kuukausittaisen

jäsenmaksun suuruudesta päättää puoluekokous. Puoluekokous päättää myös alennetun

jäsenmaksun suuruudesta. Alennettua jäsenmaksua voidaan periä vähävaraisuuteen

johtavien sosiaalisten syiden, kuten opiskelun tai työttömyyden, perusteella.

Puoluehallitus voi vaalivalmisteluihin liittyvästä perustellusta syystä päättää ylimääräisen

jäsenmaksun perimisestä.Sivu: 3/6

Puoluekokous voi päättää, että luottamustoimiin valittujen henkilöiden tulee maksaa kokous-,

vuosi- ja kuukausipalkkioistaan tietyn suuruinen luottamushenkilömaksu puolueelle.

11 § Toimintaryhmät

Puolueen toimintaan voivat osallistua rekisteröidyt ja rekisteröimättömät ja myös

puolueeseen kuulumattomien henkilöiden muodostamat yhdistykset, toimikunnat ja ryhmät,

joita nimitetään näissä säännöissä toimintaryhmiksi.

Toimintaryhmän perustaminen edellyttää puoluehallituksen hyväksyntää.

Toimintaryhmillä on oikeus tehdä aloitteita puoluehallitukselle, mikäli ne ovat ilmoittaneet

halukkuudestaan yhteistoimintaan puolueen kanssa ja puoluehallitus on ne puolueen

yhteydessä toimiviksi toimintaryhmiksi hyväksynyt.

Temaattiset toimintaryhmät vastaavat puolueen ohjelmatyöstä sekä viestinnästä,

tapahtumista ja muusta puolueorganisaation toiminnasta.

Alueelliset toimintaryhmät toimivat paikallisesti jalkauttaen puolueen toimintaa asuinalueille

sekä työ- ja opiskelupaikoille.

12 § Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa 7-11-jäseninen hallitus, johon kuuluvat puoluekokouksessa valitut

puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja. Puoluehallituksen

puheenjohtajaa kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi ja puoluehallituksen

varapuheenjohtajia puolueen varapuheenjohtajiksi, yhdessä puheenjohtajistoksi.

Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa,

puoluehallituksen muut 4-8 jäsentä ja muiden jäsenten varajäsenet (0-4 henkilöä ) kahden

vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan. Puoluehallituksen jäsenillä ja varajäsenillä tulee

olla vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Puoluekokous voi erottaa puoluehallituksen jäsenen toimestaan kesken toimikauden. Mikäli

puoluehallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, valitsee

puoluekokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

13 § Puoluehallituksen tehtävät

Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty

1. johtaa puolueen toimintaa

2. huolehtia puoluekokousten päätösten täytäntöönpanosta

3. suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä

vaalivalmisteluja

4. päättää vaaliliitoista

5. ottaa puolueen palvelukseen tarpeelliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja

määritellä heidän tehtävänsä

6. nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtaja ja

jäsenet

7. päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä

8. vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta

ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta

9. päättää, kuka toimii puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sijaisena, mikäli kaikki ovat

tilapäisesti estyneet hoitamasta tehtäviään

10. päättää, kuka toimii puoluesihteerin sijaisena, mikäli tämä on tilapäisesti estynytSivu: 4/6

hoitamasta tehtäviään

11. päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen

mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle ja

käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet

12. nimetä edustajat ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja

vastaaviin, joista nimityspyyntö on tullut puolueelle

13. hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenjärjestöt ja muut toimintaryhmät

14. hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenet

15. laatia seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio

16. hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät.

14 § Puoluehallituksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan

kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsenistä

sitä kirjallisesti vaatii erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Puoluehallitus on

päätösvaltainen kun läsnä on vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä ja yksi heistä on

puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista. Puoluehallituksen kokouksiin kutsutaan myös

puoluesihteeri, joka ei ole puoluehallituksen jäsen.

15 § Puoluekokous

Puolueen ylintä päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, mutta ei kuitenkaan niissä asioissa,

jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat puoluehallitukselle. Puoluekokoukseen kutsutaan

kaikki puolueen henkilöjäsenet, jäsenyhdistykset ja kannatusjäsenet.

16 § Puoluekokouksen tehtävät

Puoluekokouksen tehtävänä on:

1. hyväksyä puolueen periaateohjelma ja poliittiset ohjelmat

2. hyväksyä puolueen strategia

3. valita joka toinen vuosi puolueen puheenjohtaja, puolueen kaksi varapuheenjohtajaa,

puoluesihteeri sekä puoluehallituksen 4-8 muuta jäsentä ja näille 0-4 varajäsentä tässä

järjestyksessä

4. asettaa vaalivaliokunta seuraavaa puoluekokousta varten

5. päättää perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruus, perusjäsenmaksun ja

alennetun jäsenmaksun jakautuminen puolueelle ja jäsenyhdistykselle tuleviin

jäsenmaksuosuuksiin sekä kannatusjäseniltä perittävän kannatusjäsenmaksun suuruus

seuraavalle toimikaudelle

6. käsitellä aloitteet, jotka on määräaikana ennen kokousta kirjallisesti tehty

puoluehallitukselle tai jotka puoluehallitus esittää kokouksen käsiteltäväksi

7. hyväksyä äänestys- ja vaalijärjestys kansallisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin

8. vahvistaa edellisen kalenterivuoden toimintakertomus ja tilinpäätös

9. päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

10. valita seuraavalle kalenterivuodelle joko yksi tilintarkastusyhteisö tai yksi varsinainen ja

yksi varatilin- tai -toiminnantarkastaja

11. käsitellä muut asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen.

17 § Puoluekokouksen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus

Sääntömääräinen puoluekokous pidetään vuosittain puoluehallituksen määräämänä

ajankohtana.

Puoluehallituksen on toimitettava kirjallinen kokouskutsu kaikille puolueen jäsenyhdistyksille,Sivu: 5/6

henkilöjäsenille ja kannatusjäsenille postittamalla se sähköisesti tai kirjeitse viimeistään

kolme viikkoa ennen puoluekokousta. Puoluekokouksen päivämäärä on päätettävä ja

ilmoitettava jäsenistölle 70 vuorokautta ennen kokousta.

Puolue pitää ylimääräisen puoluekokouksen, jos puoluehallitus niin päättää taikka vähintään

1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä

varten kirjallisesti vaatii.

Puoluekokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai

muun teknisen apuvälineen avulla.

Puoluekokous on päätösvaltainen kun se on laillisesti koolle kutsuttu.

18 § Aloitteet

Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen tai sen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen,

yksittäinen jäsenyhdistys, puoluehallitus ja puoluehallituksen asettama työryhmä.

Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 56 vuorokautta

ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista

aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset

aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja

puoluehallituksen

niistä antamat lausunnot lähetetään puoluekokoukseen ilmoitetuille äänivaltaisille edustajille

ja puolueen jäsenyhdistyksille viimeistään 7 vuorokautta ennen puoluekokouksen alkamista.

Puoluekokouksen käsittelyyn haluttavia viime hetkellä ajankohtaisiksi tulleita aloitteita voi

toimittaa tämän aikamäärän jälkeen vielä puoluehallitukselle, joka voi harkintansa mukaan

tuoda esityksiä ja aloitteita suoraan kokoukseen.

19 § Puoluekokouksen vaalivaliokunta

Puoluekokous asettaa vaalivaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella seuraavalle

puoluekokoukselle esitys puoluehallituksen kokoonpanosta. Vaalivaliokunnan

kokoonpanossa on pyrittävä ottamaan huomioon tasapuolinen toimintaryhmien ja

valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten edustus sekä diversiteetti.

Vaalivaliokunnan ehdotus puoluekokoukselle on julkistettava jäsenistölle viimeistään 10

päivää ennen puoluekokousta. Jos luottamustehtäviin hakeneita on vähemmän kuin jäsenten

vähimmäismäärästä kyseisissä elimissä näissä säännöissä säädetään, voi vaalivaliokunta

ottaa vastaan hakemuksia ja täydentää ehdotustaan kunnes vähimmäismäärä täyttyy.

20 § Puoluehallitukseen ehdokkaaksi asettuminen

Ehdokkaaksi puoluehallitukseen voivat hakea puolueen varsinaiset henkilöjäsenet.

Ehdokkaaksi asettuminen on tehtävä kirjallisesti viimeistään 60 päivää ennen

puoluekokousta vaalivaliokunnalle. Kuten edellä säädetään, voi vaalivaliokunta ottaa tietyin

ehdoin vastaan hakemuksia myös 60 päivän määräajan jälkeen.

Ehdokasasettelun tapahduttua vaalivaliokunnan on tarkistettava ehdokkaiden

vaalikelpoisuus: että ehdokas on puolueen jäsen, täyttää sääntöjen mukaiset jäsenkriteerit ja

että hän on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi.

21 § Puoluekokouksessa käytettävä vaalitapa

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestetään ensimmäisellä kierroksella kaikkien

ehdokkaiden kesken ja toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen kesken, ellei

kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä äänistä.Sivu: 6/6

Suhteellista vaalia käytetään silloin, kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi. Vaalit

toimitetaan suhteellisina ehdokaslistoja käyttämättä siten, että äänivaltainen henkilö voi

vaalissa äänestää enintään niin montaa ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja. Jokainen

annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan

ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden

kolmasosan ääntä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien

äänien mukaisessa järjestyksessä.

Samaa vaalitapaa käytetään muissa puolueen sisäisissä henkilöäänestyksissä.

22 § Ehdokkaiden asettaminen vaalilain mukaisiin vaaleihin

Ehdokasasettelussa noudatetaan vaalilakia. Lain edellyttämät tarkemmat määräykset

presidentinvaalin ja europarlamenttivaalien osalta ovat seuraavat:

Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa ehdotuksen ehdokkaasta voivat

puoluehallituksen antaman aikarajan puitteissa tehdä henkilöjäsenet, jäsenyhdistykset ja

puoluehallitus. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja, järjestetään

jäsenäänestys, jossa äänioikeutettuja ovat puolueen varsinaiset henkilöjäsenet.

Äänestystavasta määrätään näiden sääntöjen kohdassa 21 §.

23 § Neuvoa-antava jäsenäänestys

Puoluehallitus voi katsoessaan sen tarpeelliseksi toimeenpanna neuvoa-antavan

jäsenäänestyksen tärkeän kysymyksen johdosta. Jäsenäänestyksessä äänivaltaisia ovat

puolueen varsinaiset henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun puoluehallituksen

määräämän ajan sisällä.

24 § Päätös sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa

vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

25 § Varojen käyttö puolueen purkautuessa

Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen

purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi

käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.